”On aamus’ alkanut, synnyinmaa”

    Eilen tiistaina juhlittiin Suomen 99-vuotista taivalta itsenäisenä valtiona. Itsenäisyyspäivän perinteisiin kuuluvat sotien muistelo ja kunnianosoitukset kaatuneiden muistoille. Vielä saamme kunnian nauttia myös maamme sotaveteraanisukupolvien läsnäolosta. Heidän kokemuksensa sodista ja itsenäisen Suomen alkuvuosilta ovat ainutlaatuisia.

    Itsenäisyyspäivän myötä olisi hyvä edes kerran vuodessa pysähtyä hieman vakavammin pohtimaan, mitä isänmaan itsenäisyys todella merkitsee nykyisille ja mitä se voisi merkitä tuleville sukupolville. Vuodenvaihteessa käynnistyy Suomi 100 -juhlavuosi. Niin ikään olisi tarpeellista pohtia myös itsenäisen Suomen tulevaisuutta; miltä Suomi ja suomalaisuus näyttävät seuraavien vuosikymmenten kuluttua.

    Itsestään selvästi suomalaisilla, kuten useimmilla muillakin maailman kansoilla, on omat erityispiirteensä, joista suomalaisen tunnistaa. Suomalaisilla on oma kieli, omaleimainen kulttuuri ja historia yhteisine kokemuksinemme, jotka pitkälti määrittävät omaa, yhdistävää identiteettiämme. Suomessa on maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen puhdas luonto vesistöineen ja metsineen. Isänmaa on kirjaimellisesti tuottanut kansakunnalle hyvinvointia ja vaurautta, sielun ja ruumiin ravintoa. Ehkä usein unohdamme näiden arvon äärettömyyden?

    Ei ole kuitenkaan mikään salaisuus ja on viisasta tunnustaa, että maailman suuret muutokset muokkaavat myös suomalaisuutta. Väestömme vanhenee niin kotimaassa kuin Euroopassa, eikä mikään muuttoliike kykene sitä korjaamaan ilman, että siitä syntyisi aivan toisenlaisia haasteita. Teknologian kehitysvauhdin ja volyymin osalta tätä aikaa voisi varovasti arvioiden kuvailla maailman historian merkittävämmäksi muutosjaksoksi. Globalisaation kehityssuuntaan tuskin on odotettavissa muutosta. Ympäristöhaasteet tarkoittavat muutoksia toimintaympäristöömme niin paikallisesti, eurooppalaisittain kuin globaalistikin.

    Lapsenlapsemme kenties ihmettelevät aikanaan ajatuksia, miten ennen wanhaan lääkäriin mentiin vasta todella sairaina tai töissä käytiin työpaikalla. Mitä enemmän yksittäiset asiat digitalisoituvat, sen suuremmin sen ympärillä olevat ekosysteemit ja arvoverkostot muuttuvat. Se, mitä on jo tapahtunut esimerkiksi kartoille, musiikille tai sosiaaliselle kanssakäymiselle, tapahtuu myös terveydenhuollossa ja työmarkkinoilla.

    Suomella on kansantalouteensa ja kokoonsa nähden kaikki edellytykset osoittaa ketteryyttään suurissa muutoksissa säilyttääkseen mahdollisuudet hyvinvoinnin kasvulle. Jos meillä Suomessa ei löydy tätä sitkeää joustavuutta, hienommin sanottuna ”dynamiikkaa”, mittaviin ja välttämättömiin uudistuksiin, niin mistä sitten? Sisukkuuttamme on koeteltu paljon vaativampinakin aikoina. Suomi menestyy kansainvälisyydestä, voimme olla uskottava ja luotettava kansainvälinen toimija historian viitoittamalla tavalla niin kauppasuhteiden osalta kuin ulkopoliittisena toimijanakin. Mitä vahvempi Suomi, sitä menestyneempi se voi kansainvälisesti olla.

    Mitä Suomi ja suomalaisuus ovat, miltä ne näyttävät tai kuulostavat esimerkiksi viiden vuosikymmenen kuluttua, tai seuraavan sadan?

    On meidän vastuullamme turvata, että tulevatkin sukupolvet ymmärtävät vapauden ja isänmaan arvon siten, että myös heillä on mahdollisuus nauttia edellisten työstä, erityisesti veteraanisukupolvien uhrauksista.

    Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 7.12.2017.

    Share on LinkedInTweet about this on TwitterShare on Google+Share on FacebookPrint this page

    Jätä kommentti

    Your email address will not be published.

    You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

    Lahjoita kampanjalle

    Pro Pohjanmaa Ry
    IBAN: FI82 1193 3000 1133 15
    BIC: NDEAFIHH
    Tekstikenttään: Eduskuntavaalit 2015