Kestävää metsänhoitoa järkevin ratkaisuin, ei tunneperustein

    Suomalaiset ympäristöjärjestöt ovat perustaneet kansalaisaloitteen koskien valtion metsien avohakkuiden kieltämistä. Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Birdlife, Luonto-Liitto sekä Natur och Miljö ovat aloittaneet Avohakkuut historiaan! -kampanjan, jonka tarkoituksena on kerätä tarvittava määrä kannatusilmoituksia lakialoitteen tuomiseksi eduskuntaan. Ympäristöjärjestöjen huolena on lajien monimuotoisuuden väheneminen sekä ilmastomuutos.


    Vaikka huolet kampanjan takana ovat todelliset, ei kampanjan voi sanoa perustuvan tieteelliseen näyttöön vaan pikemminkin tunteeseen siitä, että avohakkuut ovat pahasta. Kansaa on muutenkin kuluvan kevään aikana järkytetty aivan suotta tunnetason asioista, mutta tässäkin yhteydessä korostan, että päätöksiä kannattaa yleensä tehdä enemmän järjellä kuin tunteella. Tuota avohakkuut kieltävää kampanjaa olisi helppo lähteä kannattamaan etenkin, ellei ole ohuestikaan tutustunut tarkemmin metsänhoitoon ja sen eri keinoihin. Avohakattu metsä ei ehkä ole se kaunein vaihe metsänhoidossa, mutta asiassa on paljon tärkeämpiäkin seikkoja.

    Suomalainen metsänhoito on poikkeuksellisen kestävää kansainvälisestikin vertailtuna. Kestävän metsänkäytön periaatteiden mukaan Suomen metsät kasvavat jatkuvasti enemmän, kuin niitä hakataan. Suomen metsistä hakataan avoimeksi vuosittain noin puoli prosenttia, mikä on huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Kanadassa tai Ruotsissa. Suomalaiset metsät toimivat valtavana hiilinieluna ja näyttelevät merkittävää osaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tätä suhteellisen merkittävää ilmastotyötä olemmekin osaltamme tuottaneet Euroopalle ja muulle maailmalle, vieläpä korvauksetta.

    Suomen metsät kasvavat uusimpien arvioiden mukaan 110 miljoonaa kuutiota vuodessa, joten metsien kasvu on kiihtynyt edelleen. Suomen tavoitteena on ollut 80 miljoonan kuution puunkäyttö, mikä on kestävän hakkuutason sisällä.

    Metsien käytön lisääminen kytkeytyy erottamattomasti Suomen valitsemien ja ilmastoperustein tehtyihin biotalouslinjausten ytimeen. Metsien käytön kiristyvät rajoitukset uhkaisivat siten myös biotalouden innovaatioiden kehittämistä.

    Suomen metsät ovat sekä valtiolle että yksityisille metsänomistajille jo itsessään niin arvokkaita, että on oman etumme mukaista huolehtia niistä hyvin ja vastuullisesti. Myös metsälaissa edellytetään, etteivät hakkuut saa vaarantaa erityisen tärkeiden elinympäristöjen luontoarvoja. Tämän lisäksi suurin osa suomalaisista metsänomistajista on sitoutunut vapaaehtoisesti turvaamaan lakeja kattavammin metsien monimuotoisuutta noudattamalla metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidolle asettamia kriteerejä. Yli 90 prosenttia suomalaisista metsistä kuuluukin PEFC- tai FSC-sertifioinnin piiriin.

    Avohakkuiden kielto ei saa myöskään tutkijoilta yksimielistä siunausta. Tutkijat painottavat avohakkuiden sopivan kaikkiaan erityisen hyvin pohjoisiin olosuhteisiin. Niillä on tärkeä rooli myös biologiselta kannalta, esimerkiksi valoa vaativien puiden uudistamisessa. Lisäksi pelkästään jatkuvan kasvatuksen menetelmin vuosittaiset hakkuupinta-alat pitäisi jopa kolminkertaistaa nykyisestä. Ilmaston näkökulmasta hakkuumenetelmää tärkeämpää on, miten puu lopulta käytetään.

    Avohakkuut ovat metsänomistajille tällä hetkellä edullisempia kuin jatkuva kasvatus. Jos avohakkuut kiellettäisiin esimerkiksi valtion metsissä, tietäisi se suurta lovea valtion budjettiin.

    Tämänkään kiellon taloudellisista vaikutuksista ei ympäristöjärjestöjen tarvitse huolehtia.

     

    Share on LinkedInTweet about this on TwitterShare on Google+Share on FacebookPrint this page

    Jätä kommentti

    Your email address will not be published.

    You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>