Kestävän metsätalouden kestämätön rahoituslaki

    Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan yksi historiallinen kivijalka on rakentunut metsäteollisuuden kukoistukseen. Hallitusohjelman yksi kärkihankkeista rakentuu biotalouden mahdollisuuksiin, joten metsät ja niiden kestävän hoidon merkitys ovat edelleen arvossaan.

    Kansallisen metsästrategian yksi tärkeimmistä hankkeista on ”Metsätalouden uusi kannustejärjestelmä ja resurssitehokas metsänhoito”. Sen onnistumisella on suuri merkitys niin suomalaiselle metsänomistajalle kuin koko kansantaloudellekin. Tämän hetkisiin Kemera-rahoitukseen liittyviin ongelmiin se ei kuitenkaan tuo ratkaisua, sillä muutoshanke tähtää vuoteen 2020, jolloin nykyinen määräaikainen kestävän metsätalouden rahoituslaki päättyy.

    Parhaimmillaan Kemeran tavoitteiden mukainen laki turvaa puun kestävän käytön sekä vauhdittaa myös puukauppaa – ajallaan ja oikein tehdyt metsänhoitotyöt takaavat parhaan mahdollisen kasvun ja tuoton. Nykyinen Kemera-lainsäädäntö ei ole kuitenkaan toiminut tuottavaa metsänhoitoa palvelevasti. Järjestelmään on tehty liian monta muutosta liian nopealla aikataululla. Tilanne, jossa metsänhoitotyöt ovat tekemättä sekä rahoitus työn teettäjältä ja tekijältä saamatta, on jatkunut liian pitkään. Metsäkeskuksilla sen sijaan on riittänyt paperityötä byrokratian määrän moninkertaistumisen seurauksena. Järjestelmän tulisi edistää metsätöiden tekoa, ei byrokratiaa.

    Viime vuosi oli surullinen esimerkki järjestelmän byrokratisoitumisesta, kun määrärahoja jäi käyttämättä reippaasti yli 10 miljoonaa euroa mm. hakemusruuhkan ja sähköisen järjestelmän käyttöönoton viivästymisen takia. Ei tarvinne erikseen mainita, että nämä sähköisen järjestelmän puutteet ja siitä seuranneet mahdottomat tilanteet kuulostavat liiankin tutuilta selityksiltä.

    On mielestäni kohtuutonta, että byrokratian toimimattomuus muodostaa niin ahtaan pullonkaulan, että työt jäävät kokonaan tekemättä. Digitalisaatiota ja sähköisten palvelujen mahdollisuuksia tulisi hyödyntää myös metsätaloudessa aivan toisista lähtökohdista.

    Nykyiseen Kemera-lakiin on jälleen syksyllä 2016 valmisteltu muutosta, ja esitys oli vuodenvaihteessa lausuntokierroksella. Valmisteltu lakimuutos lähinnä laastaroi valuvikoja, joille tosiasiallisesti tarvittaisiin suurempi remontti. Tähän mennessä järjestelmän hallinto on ollut työläs niin metsänomistajille, metsätalousyrittäjille kuin virkamiehillekin. Siksi uuden järjestelmän tulee olla hallinnoltaan kevyt, ketterä ja tuottava.

    Vuoteen 2020 tähtäävässä kannustejärjestelmän muutoshankkeessa on otettava huomioon käyttökelpoisuuden lisäksi metsäverotuksen kehittäminen ja ennakoitavuus sekä metsänomistajarakenteen väistämättömät kehityssuunnat. Uudistuksen on annettava toimijoille mahdollisuus vakaaseen toimintaympäristöön, jossa työnsä on helppo suunnitella ja toteuttaa myös pitkällä aikavälillä. Oikein kohdistettu verovähennys, joka toimisi esimerkiksi kotitalousvähennyksen tapaan, voisi toimia byrokraattista tukijärjestelmää sujuvampana ja tehokkaampana kannusteena metsätaloudessa.

    Tällä pienellä vahvasti metsätalouteen nojaavalla kansantaloudellamme ei ole varaa hukata maamme mittavia metsätalouden mahdollisuuksia jäykkään hallintoon ja ylimääräiseen byrokratiaan – ei ainakaan pitäisi olla. Mitä maa- ja metsätalouden aloihin tulee, ilmiö on tähän saakka ollut vakio.

    Maaseudun Tulevaisuus 1.2.2017

    Share on LinkedInTweet about this on TwitterShare on Google+Share on FacebookPrint this page

    Jätä kommentti

    Your email address will not be published.

    You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

    Lahjoita kampanjalle

    Pro Pohjanmaa Ry
    IBAN: FI82 1193 3000 1133 15
    BIC: NDEAFIHH
    Tekstikenttään: Eduskuntavaalit 2015