Pitääkö olla huolissaan?

    Viime viikolla Euroopan parlamentin yksi kolmesta asiaa käsittelevästä valiokunnasta, ympäristövaliokunta äänesti EU:n 2030 energia- ja ilmastopakettiin kuuluvasta asetus­ehdotuksesta, johon kuuluvat Lulucf-sektorin päästöt eli maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsänhoito. Ympäristövaliokunnan äänestystuloksen kanta oli Suomen kannalta epäonnistunut. Suomen runsaat ja määrä­tietoisesti hoidetut metsät ovat suuri kasvihuonekaasujen nielu, mutta nyt neuvoteltavassa asetuksessa (Lulucf) metsistämme uhkaa muodostua talouttamme ja sen kasvua rasittava kasvihuonekaasujen laskennallinen päästölähde.  

    Lue lisää

    Vesitase vahvemmaksi

    Maa- ja metsätalousvaliokunta kokousti Farmari-näyttelyn avajaispäivänä ja kuunteli asiantuntijoita teemasta maatalous Suomessa 2067. Tulevaisuuden visiointi edellyttää uteliaisuutta ja ennakkoluulottomuutta. Ruuasta ja kuluttamisesta keskusteltaessa nousevat esiin ruokahävikki ja ruuantuotantoon tai ruuan kuluttamiseen liittyvä hiilijalanjälki. Aivan oikean suuntaisesti tiedostamme luonnonvarojen ja niihin liittyvien resurssien keskittymisen maailmassa. Alueiden välinen kilpajuoksu kannattavasta tuotannosta kiristyy entisestään. Puhtaan ruuan lisäksi meidän pitäisi puhua vedestä, suomalaisesta vedestä.  

    Lue lisää

    Ratkaisu ei löydy tukia lopettamalla eikä lisäämällä

    Varmasti jokaisella on kokemusta keskustelusta, josta välittyy tunne siitä, että toinen osapuoli ei tunne asiaa. Juhana Vartiaisen linjaukset maatalouspolitiikasta koettiin sosiaalisessa mediassa osin maatalousvastaisina. En usko, että maastamme löytyy ensimmäistäkään tuottajaa, joka olisi täysin tyytyväinen maatalouspolitiikan nykytilanteeseen tai joka kuvittelisi, että tukieuroja lisäämällä tilanne muuttuu paremmaksi. Vielä varmemmin maastamme löytyy tuottajia, joiden mielestä maatalouden budjettivaroja voitaisiin allokoida määrärahoina sektorille järkevämmin (esim. Neuvo 2020) tai perata hallinnollista taakkaa reippain ottein.  

    Lue lisää

    Eurooppalaisesta hiilinielupolitiikasta niskalenkki

    Niinkin maanläheinen asia kuin metsäpolitiikka voi muuttua huomaamatta akateemisilla käsitteillä briljaamiseksi, kun mukaan tulee ylikansallista sääntelyä ja politiikkatavoitteita. Suomessa on pitkä historia ansiokkaasta metsäpolitiikasta ja metsänhoidosta, joiden ymmärtäminen kansainvälisessä vertailussa uhkaa jäädä vaille ansiota. Suomen tavoitteet eurooppalaisessa ilmasto- ja energiapolitiikassa ovat maalaisjärkeviä ja omiaan turvaamaan kestävää metsä- ja biotalouspolitiikkaamme.  

    Lue lisää

    Kansalaisia kohdeltava yhdenmukaisesti viranomaistoiminnassa

    Alkuviikolla uutisoitiin, että Kela maksaa hyvityksiä ja valmistautuu maksamaan vahingonkorvauksia myöhästyneistä toimeentulotukimaksatuksista. Perustoimeentulotuen käsittely ruuhkautui alkuvuodesta, kun hakemusten käsittely siirtyi kunnista Kelalle, joka valmistautui hakemusten ruuhkautumiseen uusilla rekrytoinneilla loppuvuodesta 2016 ja purki ruuhkautunutta hakemussumaa ylitöinä. Kelan mukaan viivästyminen johtui hakemusten käsittelyprosessin ongelmista ja järjestelmäteknisten syiden aiheuttamasta ruuhkasta.  

    Lue lisää

    Deodorantti, jonka tuoksua ei pidä unohtaa

    Keskustelu Brasilian lihaskandaalista ei saa herpaantua ennen kuin koko sotku on selvitetty. Kotimaassa ja EU:n tasolla on toimeenpantava kaikki mahdolliset keinot, jotta ruokapetoksesta seuraa oikeus ja kohtuus.  

    Lue lisää

    Kansallisvarallisuutemme tarvitsee aktiivista omistajuutta

    Tekemättömät puukaupat ja hoitotyöt sekä passiiviset metsänomistajat ovat yhtä kuin 65 miljoonaa kuutiometriä käyttämättömiä hakkuumahdollisuuksia. Näin arvioi Pellervon taloustutkimus PTT helmikuussa. Nukkuvien tai hiljaisten metsänomistajien osuus yksityisen metsätalousmaan pinta-alasta vastaa noin kymmentä prosenttia eli miljoonaa hehtaaria. PTT:n tutkimuksessa oli peilattu erilaisten metsänomistajaryhmien arvoja ja motiiveja metsäomistukseen. Nukkuvien omistajien keskuudessa korostuivat luonto- ja ympäristöarvot, avohakkuiden välttely, tunnearvot sekä ajatukset tuleville sukupolville perinnöksi jättämisestä.  

    Lue lisää

    Alkuperämaasta pitää tietää muutakin

    Kuluttajan valinnoilla punnitaan alkuperämerkintöjen onnistuminen.  

    Lue lisää

    Kestävän metsätalouden kestämätön rahoituslaki

    Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan yksi historiallinen kivijalka on rakentunut metsäteollisuuden kukoistukseen. Hallitusohjelman yksi kärkihankkeista rakentuu biotalouden mahdollisuuksiin, joten metsät ja niiden kestävän hoidon merkitys ovat edelleen arvossaan. Kansallisen metsästrategian yksi tärkeimmistä hankkeista on ”Metsätalouden uusi kannustejärjestelmä ja resurssitehokas metsänhoito”. Sen onnistumisella on suuri merkitys niin suomalaiselle metsänomistajalle kuin koko kansantaloudellekin. Tämän hetkisiin Kemera-rahoitukseen liittyviin ongelmiin se ei kuitenkaan tuo ratkaisua, sillä muutoshanke tähtää vuoteen 2020, jolloin nykyinen määräaikainen kestävän metsätalouden rahoituslaki päättyy.  

    Lue lisää

    Somessa yksin – Suomessa yhdessä

    Vuosi 2016 oli koettelemusten vuosi niin kotimaassa kuin Euroopassakin. Koko Euroopan turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta koeteltiin järkyttävien terrori-iskujen muodossa. Luottamusta EU:iin koeteltiin niin Iso-Britannian Brexit-äänestyksen tuloksin, sekä alati jatkuvalla siirtolaiskriisillä ja Syyrian sodalla. Maailmaa tuntui järkyttävän niin ikään Yhdysvaltojen presidentinvaalien lopputulos.  

    Lue lisää

    Lahjoita kampanjalle

    Pro Pohjanmaa Ry
    IBAN: FI82 1193 3000 1133 15
    BIC: NDEAFIHH
    Tekstikenttään: Eduskuntavaalit 2015