Järjestelmän tulisi kannustaa työntekoon

    Politiikan syksyn suuri periaatteellinen keskustelu käydään tuloeroista. Huolestuneita puheenvuoroja tuloerojen kasvusta kuullaan poliittisen kentän kaikilta laidoilta. Puolueiden osalta lähestymistapa tuloeroihin on hankala, eikä mikään puolue vasemmalta oikealle saa aiheesta otetta tarkoituksenmukaisella tavalla.  

    Lue lisää

    Sahata pitää, muttei omaa oksaa

    Euroopan parlamentti äänestää tänään maamme metsien hiilinielun tason määrittelevästä lulucf-lainsäädännöstä, joka sitoo metsienkäytön osaksi EU:n ilmasto­politiikkaa. Äänestyksien lähtökohtana on ympäristö­valiokunnan kanta. Viime viikon viestien perusteella Suomessa on lupa odottaa kompromissia, jonka kanssa Suomi kuulemma ”pystyy elämään”. Ilman järkeviä muutoksia Suomi voisi joutua ostamaan päästöoikeuksia ylläpitääkseen elinvoimasta metsäalaansa. Ajatus päästö­oikeuksien ostamisesta olisi absurdi, eikä sellaiseen sitä paitsi ole rahaakaan.  

    Lue lisää

    Kasvatetaan metsäbiomassaa maissa, jotka ovat osoittaneet käyttävänsä metsiään kestävästi

    Kirjoitin aiemmin, miten eurooppalaisesta maankäyttö- ja hiilinielupolitiikasta tulee ottaa niskalenkki ja huolehtia siitä, että esimerkillisesti hoidettuja metsiämme kohdellaan reilusti hiilinielulaskelmissa sekä taata vakaa toimintaympäristö metsäalan kaikille toimijoille. Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta kohteli pelätynlaisesti suomalaista metsätaloutta heinäkuussa; Suomi hävisi ensimmäisen erän kohtalon kysymyksessään.  

    Lue lisää

    Pitääkö olla huolissaan?

    Viime viikolla Euroopan parlamentin yksi kolmesta asiaa käsittelevästä valiokunnasta, ympäristövaliokunta äänesti EU:n 2030 energia- ja ilmastopakettiin kuuluvasta asetus­ehdotuksesta, johon kuuluvat Lulucf-sektorin päästöt eli maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsänhoito. Ympäristövaliokunnan äänestystuloksen kanta oli Suomen kannalta epäonnistunut. Suomen runsaat ja määrä­tietoisesti hoidetut metsät ovat suuri kasvihuonekaasujen nielu, mutta nyt neuvoteltavassa asetuksessa (Lulucf) metsistämme uhkaa muodostua talouttamme ja sen kasvua rasittava kasvihuonekaasujen laskennallinen päästölähde.  

    Lue lisää

    Vesitase vahvemmaksi

    Maa- ja metsätalousvaliokunta kokousti Farmari-näyttelyn avajaispäivänä ja kuunteli asiantuntijoita teemasta maatalous Suomessa 2067. Tulevaisuuden visiointi edellyttää uteliaisuutta ja ennakkoluulottomuutta. Ruuasta ja kuluttamisesta keskusteltaessa nousevat esiin ruokahävikki ja ruuantuotantoon tai ruuan kuluttamiseen liittyvä hiilijalanjälki. Aivan oikean suuntaisesti tiedostamme luonnonvarojen ja niihin liittyvien resurssien keskittymisen maailmassa. Alueiden välinen kilpajuoksu kannattavasta tuotannosta kiristyy entisestään. Puhtaan ruuan lisäksi meidän pitäisi puhua vedestä, suomalaisesta vedestä.  

    Lue lisää

    Ratkaisu ei löydy tukia lopettamalla eikä lisäämällä

    Varmasti jokaisella on kokemusta keskustelusta, josta välittyy tunne siitä, että toinen osapuoli ei tunne asiaa. Juhana Vartiaisen linjaukset maatalouspolitiikasta koettiin sosiaalisessa mediassa osin maatalousvastaisina. En usko, että maastamme löytyy ensimmäistäkään tuottajaa, joka olisi täysin tyytyväinen maatalouspolitiikan nykytilanteeseen tai joka kuvittelisi, että tukieuroja lisäämällä tilanne muuttuu paremmaksi. Vielä varmemmin maastamme löytyy tuottajia, joiden mielestä maatalouden budjettivaroja voitaisiin allokoida määrärahoina sektorille järkevämmin (esim. Neuvo 2020) tai perata hallinnollista taakkaa reippain ottein.  

    Lue lisää

    Eurooppalaisesta hiilinielupolitiikasta niskalenkki

    Niinkin maanläheinen asia kuin metsäpolitiikka voi muuttua huomaamatta akateemisilla käsitteillä briljaamiseksi, kun mukaan tulee ylikansallista sääntelyä ja politiikkatavoitteita. Suomessa on pitkä historia ansiokkaasta metsäpolitiikasta ja metsänhoidosta, joiden ymmärtäminen kansainvälisessä vertailussa uhkaa jäädä vaille ansiota. Suomen tavoitteet eurooppalaisessa ilmasto- ja energiapolitiikassa ovat maalaisjärkeviä ja omiaan turvaamaan kestävää metsä- ja biotalouspolitiikkaamme.  

    Lue lisää

    Kansalaisia kohdeltava yhdenmukaisesti viranomaistoiminnassa

    Alkuviikolla uutisoitiin, että Kela maksaa hyvityksiä ja valmistautuu maksamaan vahingonkorvauksia myöhästyneistä toimeentulotukimaksatuksista. Perustoimeentulotuen käsittely ruuhkautui alkuvuodesta, kun hakemusten käsittely siirtyi kunnista Kelalle, joka valmistautui hakemusten ruuhkautumiseen uusilla rekrytoinneilla loppuvuodesta 2016 ja purki ruuhkautunutta hakemussumaa ylitöinä. Kelan mukaan viivästyminen johtui hakemusten käsittelyprosessin ongelmista ja järjestelmäteknisten syiden aiheuttamasta ruuhkasta.  

    Lue lisää

    Deodorantti, jonka tuoksua ei pidä unohtaa

    Keskustelu Brasilian lihaskandaalista ei saa herpaantua ennen kuin koko sotku on selvitetty. Kotimaassa ja EU:n tasolla on toimeenpantava kaikki mahdolliset keinot, jotta ruokapetoksesta seuraa oikeus ja kohtuus.  

    Lue lisää

    Kansallisvarallisuutemme tarvitsee aktiivista omistajuutta

    Tekemättömät puukaupat ja hoitotyöt sekä passiiviset metsänomistajat ovat yhtä kuin 65 miljoonaa kuutiometriä käyttämättömiä hakkuumahdollisuuksia. Näin arvioi Pellervon taloustutkimus PTT helmikuussa. Nukkuvien tai hiljaisten metsänomistajien osuus yksityisen metsätalousmaan pinta-alasta vastaa noin kymmentä prosenttia eli miljoonaa hehtaaria. PTT:n tutkimuksessa oli peilattu erilaisten metsänomistajaryhmien arvoja ja motiiveja metsäomistukseen. Nukkuvien omistajien keskuudessa korostuivat luonto- ja ympäristöarvot, avohakkuiden välttely, tunnearvot sekä ajatukset tuleville sukupolville perinnöksi jättämisestä.  

    Lue lisää