Mittava lasku tekemättömästä

    Eduskunta äänesti hallituksen luottamuksesta keskiviikkona, jolloin myös JHL ilmoitti uudesta poliittisesta lakosta hallituksen suunnittelemaa työsopimuslain muutosta vastaan. Kuntien ja muiden julkisten työnantajien palveluksessa työskentelevien kaksipäiväinen lakko alkaa maanantaina ja vie ruuan lasten ja vanhusten suusta.

    Ay-liikkeen vastatoimet tämän kokoluokan asiassa ovat suhteettoman suuret. Ennen muuta tulisi hahmottaa, miten pientä ryhmää lakimuutos koskisi ja miten vielä paljon pienempää ryhmää se koskisi kaikkien muutosten jälkeen. Hyvä lainsäädäntö on kaikille sama. Henkilökohtaiset irtisanomisen perusteet pitäisi olla sovellettavissa jokaisella työpaikalla, sen kokoon katsomatta.

    Hallituksen on määrä esitellä työsopimuslain muutos eduskunnalle ensi kuun aikana. Tähän mennessä hallitus on jo liudentanut aikomuksiaan. Alkuperäisen suunnitelman mukaan esitys koskisi alle 20 työntekijän yrityksiä. Nyt esitystä on muutettu niin, että se koskisi vain alle kymmenen hengen yrityksiä. Tämä hallituksen vastaantulo ulkoparlamentaaristen voimien painostuksesta näyttäisi tilanteen helpottamisen sijaan vaikeuttavan sitä entisestään.

    Tilannetta mutkistaa myös se, että toimenpiteestä on tullut arvovaltakysymys hallitukselle. Se tekee perääntymisen erityisen hankalaksi, olipa lopullinen esitys millainen muotopuoli tahansa. Hallituksen esityksen tarkoitusperät ovat kiistatta hyvät ja välttämättömät: työllistämisen kynnystä on madallettava, jotta yhä useampi pääsisi työhön.

    Yli 20 työntekijän yrityksiä koskee yhteistoimintalaki. Muutosten myötä hallituksen luonnos jaottelee sääntelyn kohteena olevat yritykset kolmeen kastiin, vaikka ideaalitilanteessa tämän tyyppisen sääntelyn pitäisi koskea kaikkia. Onkin arvioitu, että perustuslaillisia ongelmia on tiedossa ihmisten yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksesta.

    Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskisen mukaan luonnosta on muutettu siten, että kyseessä ei ole enää ainakaan pääosin henkilöön liittyvä palvelussuhteen päättäminen, vaan työnantajan kokoon liittyvä, eli yritysperusteinen irtisanominen. Tämä tekee koko asetelmasta nurinkurisen. Kollektiiviseksi yritysperusteiseksi muuttunut irtisanominen olisi tässä tapauksessa ristiriidassa ILO:n yleissopimuksen 158:n kanssa, joka koskee työnantajan toimesta tapahtuvaa palvelussuhteen päättämistä (US 18.10.2018).

    Pääministeri Sipilä tarjosi tiistaina ay-liikkeelle irtisanomislain vaihtoehtoisiksi toimenpiteiksi työaikalain ja paikallisen sopimisen edistämistä. Hallituksen tavoitteena on, että työaikalain ja työehtosopimusten työaikaa koskevia joustoja pääsisivät soveltamaan myös ne työpaikat, jotka eivät kuulu liittoihin. Edellisellä kerralla työaikalain uudistus tyssäsi ay-liikkeen vastustukseen siitä, kuka voi edustaa työntekijöitä työpaikalla sovittavissa asioissa. Järjestäytymättömien työnantajien osalta silloin esitettiin, että työntekijät voivat valita keskuudestaan edustajan, eikä tältä edellytetä ay-liikkeen valta(kirja)a. Suomeksi sanottuna työntekijöitä tärkeämpää ay-liikkeelle on, kuka heidän valtaansa edustaa.

    Lakkoilu tämän suunnitelman osalta on jo nyt maksanut paljon. Se on lähinnä kurittanut sivullisia yrityksiä ja yrittäjiä suotta, mutta veronmaksajakin saa vielä laskunsa. Yhtään uutta työpaikka ei lakkojen ansiosta ole syntynyt. Jos työehtosopimuslaki osoittautuu muotoilunsa vuoksi kelvottomaksi edistää, hallitus on vaikean valinnan edessä. Tällä kansantalouden maksamalla hinnalla hallitus ei voi jättää tekemättä.

    Se voisi olla tälle hallitukselle tilaisuus tehdä saman laskun jatkoksi se, mitä Suomessa olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten: purkaa työehtosopimusten yleissitovuus. Seuraava tilaisuutta ei ole aikaa odotella.

    Kolumni on julkaistu Pohjalaisessa 20.10.2018.

    Share on LinkedInTweet about this on TwitterShare on Google+Share on FacebookPrint this page

    Jätä kommentti

    Your email address will not be published.

    You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>