Pitääkö olla huolissaan?

    Viime viikolla Euroopan parlamentin yksi kolmesta asiaa käsittelevästä valiokunnasta, ympäristövaliokunta äänesti EU:n 2030 energia- ja ilmastopakettiin kuuluvasta asetus­ehdotuksesta, johon kuuluvat Lulucf-sektorin päästöt eli maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsänhoito.

    Ympäristövaliokunnan äänestystuloksen kanta oli Suomen kannalta epäonnistunut.

    Suomen runsaat ja määrä­tietoisesti hoidetut metsät ovat suuri kasvihuonekaasujen nielu, mutta nyt neuvoteltavassa asetuksessa (Lulucf) metsistämme uhkaa muodostua talouttamme ja sen kasvua rasittava kasvihuonekaasujen laskennallinen päästölähde.

    Hiilen sidonnalle mielivaltaisesti asetettu vertailutaso perustuu historiallisiin puunhakkuumääriin.

    Kioton pöytäkirjasta lähtien Suomen linjana on ollut, että hiilinielujen laskenta tulisi perustaa luonnontieteelliseen nieluun eli tieteelliseen tietoon metsiemme todellisesta kasvusta.

    Metsän harvennus metsäpalalta vähentää hetkellisesti Suomen hiilinielua, mutta hiilivarasto muualla Suomessa kasvaa voimakkaasti ja siten kompensoi harvennuksen (sekä uudelleen istutetun hakkuunkin aikanaan).

    Metsä, metsissämme puun määrä, nimittäin kasvaa aina, paitsi silloin kun sitä ei hakata. Suomessa metsiä käytetään aina vähemmän kuin ne ennättävät kasvaa.

    Mitä tavoiteltavaa ilmaston kannalta olisi toimia päinvastoin eli lahottaa kasvunsa päättänyt ikääntynyt metsä? Lahoava metsä vapauttaa itses­sään sekä siihen jo aikanaan sitotoutuneen hiilidioksidin ilmakehään.

    Yksinkertaistaen komission laskentasääntöesitys uhkaisi talouden kasvua, työllisyyttä ja investointeja: metsiemme käyttöä, hakkuulisäyksiä, energiatuotantoa sekä puunkysyntää ja metsäteollisuuden investointeja.

    Olisi mieletöntä, että metsäpinta-alaa jatkuvasti kasvattava maamme, jonka metsät suorastaan imevät hiiltä ilmakehästä suhteessa kokonaispäästöihin, joutuisi ostamaan päästökiintiöitä muualta, mikäli käyttäisimme metsiämme tulevaisuudessa. Kansalliset politiikkatoimet sitä paitsi tukevat kestävää metsätaloutta, esimerkkeinä mainittakoon metsästrategia sekä biotalousstrategia.

    Julkisuudessa poliitikkojen toimesta on esitetty luottavaisia ja toiveikkaita näkemyksiä, että parlamentin lopulliseen kantaan komission ehdotuksesta voidaan vielä vaikuttaa ja siten lopputulos olisi myös Suomen kansantalouden sekä metsänhoidon kannalta kohtuullisempi. Hyvä niin, mutta asiaan ei voi suhtautua huoletta, sillä neuvottelujen ollessa kesken lopputuloksen on aivan yhtä mahdollista olla Suomelle kohtalokas.

    Maamme metsien kohtelu kansainvälisessä ilmastopolitiikassa on Suomen talouden kohtalonkysymys.

    On täysin poliittinen kysymys, millaiseen hiilinieluun Suomi sitoutuu ja miten se suhteutetaan päästökaupan ja taakanjakosektorin päästö­vähennyksiin. Komission esityksellä toteutuessaan olisi vain negatiivisia vaikutuksia metsiemme käyttöön ja siitä seuraaviin taloudellisiin velvoitteisiin.

    Asia on otettu Suomessa hämmästyttävän rauhallisesti vastaan. En siten ole lainkaan vakuuttunut, että asian vakavuutta ymmärretään kotimaassa riittävän laajasti. Siksi päättäjämme myös Euroopan unionissa on päästetty vähällä julkisella paineella ja yksittäisellä uutisoinnilla.

    Suomi on monella mittarilla mallimaa myös uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Meillä on osaamista ja teknologioita hyödyntämään metsätalouden ja -teollisuuden niin korkean jalostusarvon tuotteet kuin sivuvirtoina saatavat jakeetkin energia­käytössä.

    Metsätalouden sivutuotteena syntyvään bioenergiaan panostamalla voimme parhaiten huolehtia ulkomaisten uusiutumattomien fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta.

    Työtä ja toimeentuloa on puolustettava periksiantamattomasti, sillä korjausliikkeet jälkikäteen ovat usein mahdot­toman hankalia. Toivottavasti muiden ponteviin toimien lisäksi ymmärrämme täysi­määräisesti hyödyntää naapurimaamme Viron EU:n neuvoston puheenjohtajuutta loppuvuoden aikana.

    Maaseudun Tulevaisuus 19.7.2017

    Share on LinkedInTweet about this on TwitterShare on Google+Share on FacebookPrint this page

    Jätä kommentti

    Your email address will not be published.

    You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

    Lahjoita kampanjalle

    Pro Pohjanmaa Ry
    IBAN: FI82 1193 3000 1133 15
    BIC: NDEAFIHH
    Tekstikenttään: Eduskuntavaalit 2015