Yritystukihäkkyrästä tarkoituksenmukainen

    Yritystukikeskustelu on ottanut uusia kierroksia, kun Pekkarisen johdolla parlamentaarinen työryhmä on alkanut työstää näkemystä yritystukien tulevaisuudesta. Työryhmän väliraportin pitäisi olla ulkona tämän lehden ilmestyessä.

     

    Yritystukien arvo oli viime vuonna noin 4 miljardia euroa sisältäen verotukien ja avustusten lisäksi pienen summan (noin 200 miljoonaa sekin) lainoja sekä pääomasijoituksia TKI-toimintaan ja kansainvälistymiseen. Yritysten toimintaan vaikuttaa noin 6 miljardin euron verotuet, jotka käytännössä tarkoittavat alempaa verotusta esimerkiksi arvonlisäveron huojennuksen muodossa.

     

    Tuoreimman virkamiesselvityksen mukaan hyödyllisiä yritystukia on vain 11 prosenttia kaikista valtion jakamista yritystuista eli tehottomia tukia jaetaan karkeasti 3,6 miljardia euroa vuosittain. Suunnilleen ainoina tarkoituksenmukaisina tukina pidetään taloutta uudistavia tukia, jotka kannustavat yrityksiä uuden osaamisen kehittämiseen ja aiempaa parempien tuotantotapojen sekä välineiden käyttöönottoon.

     

    Yritystukien lisäksi maa- ja metsätalouden tuet ovat noin miljardin ja esimerkiksi asuntotuotantoa tuettiin noin 200 miljoonalla eurolla. Alueellinen kuljetustuki on 5,7 miljoonaa; koko tukipotista sen osuus on pieni, mutta yksittäinen toimija kokee sen usein elintärkeäksi.

     

    Valtion menot ovat noin 55 miljardin euron luokkaa siinä missä tulot ovat joitain miljardeja vähemmän, voidaan todeta tukien osuuden olevan kohtalaisen suuri budjetistamme. Tuet voivat tuoda tarvittavia lisätuloja, mutta valitettavan usein niiden vanhoja kannattamattomia rakenteita tukevat, markkinoita vääristävät vaikutukset tai negatiiviset ulkoisvaikutukset heikentävät hyvää tarkoittavaa ajatusta.

     

    Tukipolitiikkaa on kuitenkin ajateltava globaalisti, sillä kilpailukykyämme mitataan aina suhteessa muihin maihin. Siksi on syytä muistaa, että kaikki maat harjoittavat tukipolitiikkaa omaa kansallista etuaan turvaten.

     

    Myös Suomessa tavoitellaan kilpailuetua suhteessa muihin maihin nyt ja tulevaisuudessa, sillä kotimarkkinoilla ei ole voitettavaa, vaan lopputulos on enemmänkin nollasummapeliä. Siksi uudistavat tuet ovat usein perusteltuja, mutta Suomessa etenkin Nokian jälkeen tutkimus- ja kehityspanostusten osuus bruttokansantuotteesta on ollut globaalissa vertailussa valitettavan alhainen. T&K-tukien tarkoituksena on myös positiivisten ulkoisvaikutusten luominen eli niistä hyötyvät muutkin kuin ainoastaan tukea saavat yritykset.

     

    Tukiin liittyy siis monia haasteita, mutta perusperiaatteena tulisi olla, että markkinat ratkaisevat, onko jokin taloudellinen toimi kannattava ja siten järkevä. Tukia tarvitaan, kun markkinat eivät toimi ja toisaalta olemme nähneet monta esimerkkiä, miten tuet aiheuttavat toimimattomat markkinat. Vaarallisimmat esimerkit näyttävät, miten investoinnista saadaan kannattavia tukien avulla ja toimintaympäristön muutosten seurauksena, esimerkiksi tukien leikkaamisen seurauksena, koko liiketoiminnalta lähtee pohja.

     

    Historian mittaan on myös esimerkiksi nähty, miten puukauppa ei ole käynyt, kun metsänomistajat ovat odottaneet uutta tukea. Ja tällä on toki ollut vaikutuksensa koko metsätalousketjuun. Tällaisesta kehänkierrosta alalla kuin alalla tulisi päästä lopullisesti eroon.

     

    Poliitikkojen saamattomuuden lisäksi epätarkoituksenmukaisten yritystukien purkamisen intoa on vähentänyt valmius purkaa tai tehostaa tukia muilta saajilta kuin itseltä. Keskustelussa, ottamatta kantaa vielä lopputulokseen, on perattava kaikki yritystuet. Tavoitteiden lisäksi pitää myös huolehtia realistisesta aikataulusta.

     

    Kun aikanaan yritystukien kokonaissummaa pystytään vähentämään, säästöjen kautta vastaavat tulot voitaisiin suunnata kaikille yrityksille verotuksen kautta. Se on mielestäni minkä tahansa yrityksen ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta kestävä ja tavoiteltava päämäärä. Kilpailemme kansainvälisillä markkinoilla. Siksi kustannuskilpailukyvyssä pitää pärjätä ja ennen kaikkea tuotantopanosten hintojen sekä muiden kustannusten tulee olla kohtuullisella tasolla.

     

    Share on LinkedInTweet about this on TwitterShare on Google+Share on FacebookPrint this page

    Jätä kommentti

    Your email address will not be published.

    You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

    Lahjoita kampanjalle

    Pro Pohjanmaa Ry
    IBAN: FI82 1193 3000 1133 15
    BIC: NDEAFIHH
    Tekstikenttään: Eduskuntavaalit 2015